Painoviestinnän opettajat ry:n Drupa 2012 -koulutusmatka 6.5. – 9.5.2012

Painoviestinnän opettajat ry:n Drupa 2012 -koulutusmatka 6.5. – 9.5.2012

ryhmäkuva

Painoviestinnän opettajat ry:n koulutusmatka Saksan Düsseldorfiin, maailman suurimpaan painoalan messutapahtumaan Drupaan, keräsi hyvän joukon eri ammattialojen opettajia ympäri Suomea. Matkaan lähti lopulta 30 alan opettajaa ja ammatti-ihmistä, jotka haluavat kehittää viestintäalaa eteenpäin. Uutuuksia ja modernisoitua tekniikkaa oli paljon tarjolla, jonka lisäksi keskusteltiin paljon erilaisista opetuskäytännöistä. Vaikka samoja asioita opetetaan ja käytössä on yhteinen valtakunnallinen opetussuunnitelma, voivat käytännön toiminnan erot eri oppilaitosten välillä olla isojakin. Tämä koulutusmatka oli erittäin hyödyllinen koko valtakunnan alan oppilaitosten verkostoitumisen kannalta.

Messumatkaan valmistauduttiin tekemällä oma julkaisu, Painoviestinnän Opettajat 2012. Julkaisun avulla kerättiin mm. varoja messumatkaa varten ja sen avulla myös tuotiin esille Painoviestinnän koulutusta Suomessa.

Messumatkalla olimme 6. – 9.5., sunnuntaista keskiviikkoon. Tähän saimme sovitettua neljä tehokasta messupäivää, jotka käytimme tutustumalla alan eturintamaan. Kokemuksista viisastuneena ohjelmaa ei ollut rakennettu liian tiukaksi, koska koulutusmatkalla oli opetushenkilöstöä kaikilta painoviestinnän alueilta. Näin saimme tilaa omille vierailuille, seminaareille, tietoiskuille ja tapaamisille.

Sunnuntai oli varattu messujen yleistutustumiseen, jakautuen ulkoasuntoteuttajien ja painotekniikan tiimeihin. Tutustumispäivänä kiertelimme messuosastoja ja yritimme hahmottaa kokonaiskuvaa ja eri osastojen sijaintia, pyrimme niin sanotusti pääsemään kartalle. Illalla oli Painoviestinnän opettajat ry:n kokoontuminen  laivalla, jossa päivän antia purettiin ja sovittiin päivien kulusta/sovituista tapaamisista tarkemmin.

Maanantaipäivä oli varattu Heidelbergin oman hallin tutustumiseen, jossa he esittelivät tulevaisuuden teknologioita. Meidät ottikin vastaan koko Suomen toimiston johto, maajohtaja Jarkko Saastamoisen johdolla. Paikalla oli myös PrintMediaAcademyn koulutuspäällikkö Detlev Dierkes ja Stefan Gramann, joka vastaa stanssaus, kotelonliimaus sekä pakkausvalmistuksen koulutuksesta. Lisäksi saimme tutustua sokeainkirjoituspistotukseen, joka olikin ihan oma tekniikkansa. Esittelyn lisäksi sovimme Heidelbergin kanssa heidän koulutusmateriaalien jakamisesta oppilaitoksiin sekä yhteistyön syventämisestä. Iltapäivällä meillä oli ohjelmassa kokoontuminen , jossa oli päivän yhteenvetoa/materiaalin läpikäyntiä.

Tiistaina puolestaan oli Xeroxin vuoro esitellä osastoaan ja tuotteitaan, jossa meitä opasti myyntipäällikkö Janne Tilli. Kävimme läpi valtavaa uusien laitteiden ja työnkulkuratkaisujen hallia jakautuen pienempiin ryhmiin. Materiaalikassiin tarttuikin melkoinen määrä digitaalipainamiseen, personointiin ja uusin innovaatioihin liittyvää materiaalia. Lisäksi tutustuimme pienemmissä ryhmissä painokonesimulaattoreiden tarjoamiin mahdollisuuksiin opetuksessa. Sokerina pohjalla saimme seurata simulaattorin ”maailmanmestaruuskilpailuja”, jossa finaalissa kohtasivat Wei Ruochen Shanghaista Kiinasta sekä Nikita Kuzmin Torontosta Kanadasta. Wei voitti lopulta hieman pienemmällä virhepistemäärällä. Voittaja oli todella iloinen koska kisa oli äärimmäisen tiukka.

Keskiviikkona oli vielä messupäivä, johon olimme sopimeet kukin omia tapaamisia oman kiinnostuksen mukaan. Tämä oli myös matkustuspäivä kotiin.

aulakuva

Yleiskuva

Messuilla painoviestinnän digitaalisuus näkyi joka osastolla. Digitaalisen painamisen tuomat uudet haasteet ja mahdollisuudet oli otettu monessa asiassa mukaan. Perinteisiä offsetmenetelmään perustuvia painokoneita messuilla oli enää hyvin vähän. Toinen selkeä painoviestinnän nykypäivään ja tulevaisuuteen satsaava osa-alue oli pakkaustuotanto. Siinäkin tekniikan digitaalisuus ja sen hyödyntäminen näkyi monissa sovelluksissa. Eri osastoilla oli toinen toistaan mahtavampia show- ja demoesityksiä, joilla yritettiin houkutella yleisöä ja asiakkaita paikalle. Kiinalaisten väri- ja painokonevalmistajien nousu näkyi myös messuilla. Kaakkoisaasiasta oli mukana lukuisia messuosastoja erilaisine tuotteineen, joissa kaikissa oli jotain uutta tai vanhasta uudistettua innovaatiota. Monet yritykset halusivat saada eurooppalaiseen asiakaskuntaan jalkaa oven väliin tarjoamalla yhteistyösopimuksia.

Prepress

Varsinaisesti prepressissä ei kovin paljoa uutta ollut, enemmänkin internetin ja webin hyödyntäminen alkutuotantoon nousi esille. Kyse onkin siitä, miten asiakas saadaan internetin kautta liitettyä osaksi tuotantoa. Termi web-to-print esiintyi monissa sovelluksissa. Tämä onkin painotalon tuleva haaste, miten sitouttaa asiakas painotuotantoon. Nykyään kun internetin kautta on helppoa tilata tuotteita mistä päin maailmaa hyvänsä, on painotalon palvelulla suuri merkitys saada asiakkaiden huomio ja luottamus. Toinen haaste on internet itsessään, miten saada asiakas ylipäätään tilaamaan painettua tuotetta. Jo tänä päivänä painotuotteessa pitää olla jotain uutta, hienoa ja erikoista, jotta se saadaan asiakkaille myytyä. Pian ei enää pelkkä personointi riitä. Joillakin osastoilla panostettiin myös työnkulkuohjelmistoihin ja PDF:n tarkistukseen ja korjauksiin uusilla innovaatioilla, joiden uskottiin sekä säästettävän aikaa, että saatavan asiakkaan luottamus painotuotteen laatuun.

Poikkeuksellista oli alan suurimpien ohjelmistojen puuttuminen messuilta. Missään ei näkynyt suurta alalla vaikuttavaa Adobea!

Press

Kuten alussa tuli mainittua, painotuotannon digitaalisuus näkyi ja kuului. Digitaalipainamisen erilaisia ratkaisuja ja sovelluksia oli vaikka kuinka paljon. Kysymys onkin paljon siitä, mistä asiakas on valmis maksamaan.

Inkjet ja elektrofotografia näyttelevät pääosaa digitaalisessa painamisessa. Esillä oli myös sovelluksia, joissa oli hyödynnetty offsetpainokoneesta tuttua arkinkuljetusjärjestelmää, alistusta ja luovutusta sekä digitaalista värinsyöttöä. Tämän tarkoituksena on parantaa arkin kohdistusta, mutta samalla saada digitaalisen painomenetelmän edut, kuten vaihtuva tieto, värinsäästö, nopeutuneet kuntoonlaitot, suuret resoluutiot yms. käyttöön. Digitaalisen painamisen nopeudet alkavat olla molemmissa päätuotantosuunnissa aivan valtavia. Painojälkeen on tullut lisää terävyyttä ja resoluutiot ovat kasvamaan päin. Myös painojäljen väriavaruus kasvaa kaiken aikaa, johtuen väriyksiköiden lisäyksestä ja erikoisvärien lisääntymisestä. Joissakin sovelluksissa voidaan käyttää ns. CMY+RGB+K-värejä, eli väriavaruutta voidaan tätä kautta kasvattaa.

Nestemäiset toonerit elektrofotografiaan ovat tulossa kovaa kyytiä, näistä oli nähtävissä jo muutamia sovelluksia.
Myös painojäljen laadunvalvontaan on panostettu, esillä oli myös suomalaista osaamista aiheesta, esimerkiksi  KeepLoop, jossa tabletin tai älypuhelimen kameraa hyödynnetään painojäljen tarkkailuun ja dokumentointiin.
Ympäristöasiat ja hiilijalanjälki koko painotuotantoprosessissa oli myös voimakkaasti esillä monilla osastoilla. Varsinkin digitaalituotannon sovelluksissa korostettiin tuotannon ympäristöystävällisyyttä ja eri materiaaleilla niiden hiilipäästöjen pienuutta.

Postpress

Pakkaustuotannossa oli monia sovelluksia, joissa pakkauksen leikkaus, stanssaus, nuuttaus, preeglaus, perforointi ja taittaminen voitiin tehdä samalla koneella. Joissakin kotelolinjoissa aivan käsittämättömällä nopeudella. Näihin oli myös asennettu erilaisia valvontalaitteistoja, joilla voitiin tarkkailla sitä, ettei viallisia tuotteita pääse asiakkaille asti.

Myös digitaalisesti painettujen tuotteiden jälkikäsittelyä on monipuolistettu. Esillä oli sovelluksia, joissa suoraan digipainokoneen perässä on mm. perforointia, preeglausta, lakkausta, erilaisten koriste-efektien tekoa, tms, joihin ei tarvittu enää jälkikäsittelylaitteistoja erikseen. Näiden tarkoituksena on nopeuttaa tuotantoa siten, että tuotetta ei tarvitse seisottaa odottamassa seuraavaa tuotantovaihetta, vaan saadaan asiakkaalle myös viimeistelty tuote suoraan lähetykseen.

Lopuksi

Koulutusmatka oli todella onnistunut  ja tahdommekin kiittää kaikkia tukijoitamme suurimpina Viestintäalan tutkimussäätiötä, Ammatilliset opettajat AO ry:tä sekä C. V. Åkerlundin säätiötä matkamme mahdollistamisesta. Sillä ne koulutuksenjärjestäjät, jotka panostavat laitteisiin ja osaamiseen tässä kiristyvässä taloustilanteessa, selviävät varmasti hyvin kilpailusta opiskelijoista.